KYSYMYKSIÄ JA
VASTAUKSIA
KYSYMYKSIÄ JA
VASTAUKSIA
Näitä kysymyksiä ja vastauksia päivitetään aika ajoin.
Ilmastonmuutos tarkoittaa maailmanlaajuista ilmaston lämpenemistä, joka johtuu ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrän voimakkaasta kasvusta ilmakehässä.
Ilmakehämme toimii kuten kasvihuone. Ilmakehässä olevat kaasut päästävät läpi auringon säteet, mutta estävät osaa lämmöstä karkaamasta takaisin avaruuteen. Ilmiö mahdollistaa elämän maapallolla.
Ihmisen toiminnan seurauksena lämmön karkaamista estävät kaasut lisääntyvät kuitenkin voimakkaasti. Fossiiliset polttoaineet, kuten öljy, kivihiili ja maakaasu, aiheuttavat kolme neljäsosaa kasvihuonekaasupäästöistä. Tutkijoiden mukaan maapallon keskilämpötila tulee nousemaan ihmiskunnan toimien johdosta vuoteen 2100 mennessä todennäköisesti usealla celsiusasteella jatkaen nousuaan useita vuosisatoja. Nykyinen konsensusarvio vuodelle 2100 on noin 1,5–6,0 °C.
Lue lisää Wikipediasta.
Hiilijalanjälki tarkoittaa tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Hyvin usein hiilijalanjäljellä viitataan kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen sijaan pelkkiin hiilidioksidipäästöihin.
Lähes tulkoon kaikki toiminta aiheuttaa jonkinmoisen hiilijalanjäljen jossain vaiheessa tapahtumaketjua ja elinkaartaan.
Lue lisää Wikipediasta.
Suomen metsät ovat hiilinielu, koska metsien kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin mitä siitä vapautuu metsien käytön ja luonnollisen poistuman vuoksi. Suomen metsävarat ovat vähentäneet ilmakehässä olevaa hiilidioksidin määrää jo vuosikymmeniä.
Kun puut kasvavat, ne varastoivat hiiltä runkoon, oksiin, juuriin ja lehtiin. Maaperään sitoutuu hiiltä karikkeessa. Hiili vapautuu luontaisesti takaisin ilmaan hiilidioksidina, kun puu ja karike lahoavat. Kun puuta käytetään, hiili varastoituu tai vapautuu, riippuen siitä, mitä puusta tehdään. Esimerkiksi puinen talo on pitkäaikainen hiilen varasto, klapi ja sanomalehti lyhytaikaisia. Puisen tuotteen voi polttaa energiaksi tai kierrättää.
Pelkkä puiden istuttaminen ei riitä, vaan metsän hoito on hoidettava suunnitelmallisesti, jotta metsän hiilidioksidin sidonta olisi maksimaalista. Myös puiden istuttamisen tarkoitus on merkittävä: jotta hiilinieluna toimiminen varmistetaan, emme voi tehdä pelkkää metsittämistä joka myöhemmin kaadetaan energiatuotteeksi ja tätä kautta sidottu hiilidioksidi pääsee takaisin ilmakehään, vaan metsiä tulisi hoitaa tehokkaina hiilinieluina joissa metsien puiden annetaan sitoa hiiltä koko elinkaarensa ajan ja jolla varmistetaan ettei puuta kaadeta energiateollisuuden tarpeisiin. Näin toimii Ilmastokummien metsäpuistot.
Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki vuodessa on tämän hetken arvioiden mukaan noin 10300 kg eli reilut 10 tonnia (tCO2e).
Puun sitomaan hiilidioksidin määrään vaikuttaa monta tekijää. Keskimäärin Ilmastokummien metsäpuistoihin istutettu puu sitoo noin 600-1000 kg hiilidioksidia per puu koko elinkaarensa aikana. Toimenpiteemme tähtäävät että pystymme jopa ylittämään tämän keskiarvolukeman eri metsäpuistoissamme.
1 - 1.5 ISTUTETTU PUU = NOIN 1 M3 PUUTA = SITOO NOIN 1000 KG HIILIDIOKSIDIA
Puun hiilidioksidin sidontakykyyn vaikuttavat niin puulajike, kasvuvyöhyke, sekä muut metsän kasvuympäristöön ja hoitoon liittyvät tekijät. Hiilidioksidi sisältää painon mukaan 27% hiiltä. Kun puu sitoo hiilidioksidia 1000 kg, puu varastoi jopa 270 kg hiiltä puuhun. Puu on saavuttanut parhaan hiilensidontakykynsä noin 80 vuoden ikäisenä, mutta sidonta jatkuu vielä monia vuosia eteenpäin.
Tärkein asia on ymmärtää, että loppujen lopuksi kaikki se, mitä teollisuus tuottaa, on se sitten sähköä, öljyä, tuotteita ja palveluita, on tehty meille kuluttajille, ei muille. Loppujen lopuksi me kuluttajat olemme kaiken sen takana, mihin suuntaan yhteiskunta menee. Siihen vaikuttaa tekemämme valinnat, päätökset ja ennen kaikkea se, haluammeko osaltamme vaikuttaa siihen, että kannamme vähintään vastuun siitä mitä kuormitamme.
Jokainen henkilö voi vapaaehtoisesti huolehtia ilmaston hyvinvoinnista ja toimia ilmaston puolesta vähentämällä omaa kuormitustaan, pienentämällä omaa hiilijalanjälkeään tai vaihtoehtoisesti tekemällä hiilidioksidipäästöjen hyvittämisen valitsemallaan tavalla.
Yhdistys toimii ilmaston hyväksi, tukee ja kehittää kansalaistoimintaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, sekä edesauttaa ilmaston hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, sitomista ja talteenottoa.
Ilmastokummeilla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa: RA/2020/1316. Rahankeräyksen ilmastotyön kohteita ovat:
- Maa-alueiden, metsän ja suoalueiden hankinta
- Puiden taimien hankinta
- Puiden istuttaminen
- Metsien ja suoalueiden hoito, ennallistaminen ja ylläpitäminen
- Lisäksi voidaan järjestää yhdistyksen kokouksia ja muita tilaisuuksia sekä tuottaa ja levittää ilmastonmuutoksen liittyvää aineistoa
Toimimme yhteistyössä alan yritysten ja yhteisöjen kanssa, jotta saisimme parhaan saatavilla olevan asiantuntemuksen kaikkien yhteiseksi hyödyksi.
Ilmastokummit investoivat metsiin ja metsittämishankkeisiin joko suoraan tai epäsuorasti yhteistyökumppaneidensa kautta.
Ilmastokummit ry on yleishyödyllinen yhdistys, joka toimii ympäristön ja ilmaston hyvinvoinnin edistämiseksi. Voit tukea toimintaamme lahjoituksilla tai liittymällä yhdistyksen kannatusjäseneksi. Ilmastokummeilla on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa: RA/2020/1316.
Tätä webbisivun tietoa päivitettäessä (2.1.2020), projektissamme työskentelee 9 henkilöä täysi- tai osa-aikaisesti. Me teemme työtä yhdessä, sinun kanssasi, ilmaston puolesta!
Yrityksen operatiivista toimintaa johtaa Matti Vilola, joka toimii myös hallituksen jäsenenä ja omistajana. Muita avainhenkilöitä ovat: hallintojohtaja Annika Allas, kehitysjohtaja Tero Mukkula, sekä projektipäällikkö Joonas Tähti.
Voit ottaa meihin yhteyttä täältä.
Yritys vastaa itsenäisesti alihankkijoidemme valvonnasta, joita käytämme metsän taimien istuttamiseen ja metsien hoitoon. Toimenpiteistä pidämme kirjaa IT-järjestelmän avulla. Puiden taimien ja metsien tilannetta voi seurata kuka tahansa järjestelmästämme tilauksen tunnisteen avulla, esim. tarkistaa mihin metsäpuistoon taimet on istutettu, missä se sijaitsee ja mikä on sen tilanne. Tällä tavalla voimme tarjota paremman läpinäkyvyyden. Järjestelmää kehitetään kokoajan ja ajan myötä lisäämme siihen lisää ominaisuuksia esimerkiksi asiakkaidemme käyttöön. Lisäksi julkaisemme merkittävistä tapahtumista tietoa sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Facebook sivuillamme.
Ilmastokummiksi pääset kun tilaat kauttamme puita istutettavaksi. Uudistamme tällä hetkellä tuote- ja palveluvalikoimaamme ja webbikauppamme on huollossa, joten tulethan myöhemmin uudestaan.
Webbikaupasta voit helposti selata saatavilla olevia tuotteita ja palveluitamme ja tehdä ostoksen. Voit maksaa helposti ja turvallisesti onlinessa käyttäen esimerkiksi PayTrail -maksupalvelujärjelmää. Saat vahvistuksen tilauksestasi heti, kun maksu on rekisteröitynyt järjestelmäämme.
Haemme yhteistyöhön metsänomistajia ja muita yhteisöjä, jotka toimivat metsien hyvinvoinnin hyväksi. Mikäli haluat työskennellä yhteistyössä kanssamme ja yhteisen tavoitteemme tukemiseksi, otathan yhteyttä.
Käynnistämme myös toimintaa kansainvälisesti eri tyyppisten ilmasto- ja metsittämishankkeiden osalta. Tällä voimme varmistaa sen, että puiden istutusta voidaan tehdä eri vyöhykkeillä taukoamatta. Metsänomistajana voit tehdä kanssamme yhteistyötä metsän hiilinielun rakentamiseksi.
Metsäpuistoissamme puun tyypillinen elinkaari on noin 80-150 vuotta. Elinkaaren pituus määräytyy puun sitoman hiilidioksidipäästöjen tehokkuuden kannalta (ei siis verrattavissa normaaliin metsään kuten monet vertailevat). Tämä jälkeen puulle voidaan järjestää loppusijoituspaikka sellaiseen tarkoitukseen joka jatkaa puuhun sidotun hiilen varastointia, kuten puurakentaminen ja huonekaluteollisuus. Puuta ei siis loppusijoiteta energia- tai paperiteollisuuteen, joka vapauttaa hiilen takaisin ilmakehään. Jos loppusijoitus tehdään näin puulle istutetaan aina uusi puu tilalle lakisääteisen prosessin mukaisesti sekä uusi puu/uusia puita riippuen sijoituksen muodosta ja kustannusrakenteesta, jolloin elinkaari jatkuu uuden puun voimin ja hiilidioksidin sitominen jatkuu entisä vahvempana.
Istuttaminen tehdään silloin, kun se on kasvuvyöhykkeen mukaisesti mahdollista. Esimerkiksi tietyillä vyöhykkeillä istuttamista ei voida tehdä kaikkina vuoden aikoina, jolloin puut jäävät istutettavan alueen varaukseen ja istutus tehdään kun se on mahdollista. Suomessa puiden istuttaminen tehdään tyypillisesti lämpimän ajanjakson aikana (kasvukauden alussa).
Kun olette tehneet lahjoituksen ja suorittaneet maksun, teille toimitetaan automaattisesti ilmastosertifikaatti valitsemanne lahjoitustuotteen mukaisesti. Ilmastokummit rekisteröi lahjoituksenne jonka jälkeen arvioitu puumäärä allokoidaan metsäpuistoon. Istutamme puita jatkuvasti, jolloin osa puista voi olla jo etukäteen istutettu mutta osa tullaan istuttamaan vasta kun istutuskausi on ajankohtainen. Puun istutus tapahtuu sykleittäin ja se hoidetaan kasvu- ja logistiset olosuhteet huomioiden.
Puuta hoidetaan osana metsäpuistoa, jota puolestaan hoidetaan hiilinieluna. Metsäpuistossa olevan puun elinkaaren pituus on minimissään 80 vuotta. Elinkaaren pituuteen vaikuttaa puulajike, kasvuvyöhyke ja -prosessi ja sitä arvioidaan yhdessä valitun alihankkijan kanssa ja verraten kunakin hetkenä saatavilla olevaan ajantasaiseen tietoon puun elinkaaren hiilen sidonnasta. Puiden ja metsäpuiston tilanteen saat aina selville tilaustunnuksen avulla järjestelmästämme.
Elinkaari on pitkä, totta, meistä hyvin moni elää paljon vähemmän aikaa kuin tuon yhden puun elinkaari on. Käytännössä me kohtelemme istutettuja puita ikuisina. Eli kun se sinne nyt istutetaan, siellä se sitten myös pysyy! On kuitenkin hyvä olla tietoinen siitä prosessista, joka tätä varten on luotu ja millä periaattein puun elinkaaren hallintaa hoidetaan.